Armoton erämaa

armoton erämaa_samoilevatsukkaset_iristanttu_villapaita2

Tämän muhkean villapaidan loin paksuille puisille puikoille heinäkuussa 2019. Silloin oltiin yhden kaverini kanssa lyhyellä yöpymisretkellä Nuuksion kansallispuistossa ja keli oli tosi lämmin. Idea villapaitaan syntyi ennen retkeä kaupan lankahyllyllä kun paksut Novitan Hygge-langat oli juuri pinottu sinne eikä siihen oltu vielä ehditty laittaa kolmen paidassa käyttämäni värin lisäksi muita värejä. Jotenkin tulin ajatelleeksi heti varista. Lukuisten koulutusvaellusten, luonto-ohjelmien ja kaiken muun eräilyn seurauksena aloin miettiä kuva-aiheita, jotka kuvaisivat karua ja armotonta erämaata. Siitä sitten muodostui villapaitaan variksen kallokuviot ja jalanjäljet. Pyrin alkukantaiseen tunnelmaan, sellaisen vähän mystiseen.

En ollut aiemmin tällä tapaa islantilaisittain, yhtenä jatkuvana kappaleena, neulonut villapaitaa. Tämän paidan olen tehnyt alhaalta ylös, joten yhdistin hihat ja vartalo-osan kainaloiden kohdalla yhdeksi isoksi suljetuksi neuleeksi. Tämä oli ensimmäinen kerta kun neuloin näin paksusta langasta ja näin paksuilla puikoilla (7). Ilon määrä olikin vallan suuri kun työ eteni tosi nopeasti. Koska tein, taas kerran, työtä ilman varsinaista oikeaa ohjetta jouduin purkamaan hihat kertaalleen sekä koko paidan siinä vaiheessa kun siitä oli noin 10 cm kaula-aukon resoriin jäljellä. Vaikka olin laskenut tiheydet ja muut mielestäni oikein. Tarkkasilmäisimmät saattavat myös huomata Nuuksion retkikertomuksen kuvissa erivärisen helmaresorin kuin mitä valmiissa paidassa on, senkin siis päädyin muuttamaan lopulta harmaaksi ja se oli hyvä päätös. Tällä tavalla sitä oppii… Lopputulos on kooltaan sopiva ja muutenkin mukava. Onpa se ollut jo ensimmäistä kertaa ihan kovassa käytössäkin.

Armoton erämaa_salamajärvi_samoilevatsukkaset_iristanttu
Iltapäivän aurinkoa Salamajärven kansallispuistossa lokakuussa 2019.

Otin villapaidan lokakuun (2019) alussa mukaan viikonloppureissulle Salamajärven kansallispuistoon ja paita osoittautui todella tarpeelliseksi ja käytännölliseksi. Grammanviilaajan villapaita se ei ihan kyllä ole (1150 g) mutta muuten todella hyvä lisä retkeilyvarustukseen. Varsinkin jos talvella liikkuu ahkion kanssa niin silloin se kulkee helposti mukana matkassa.

BLOGISSA:

Nuuksiossa neulomassa – Orajärvi, Urja ja Meerlammen lippaluola

”Armoton erämaa” – Nuku yö ulkona 2019

Ps. Ethän käytä kuvia tai muuta blogin materiaalia ilman lupaani 😉

Förkortning på svenska:

Den hänsynslösa vildmarken (mera text på kommande!)

Summary in English:

The ruthless wilderness (more text on its way!)

Ps. Please don’t use my blog material or pictures without my permission 😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s