Tämä ensimmäinen blogikirjoitus merkkaa Samoilevien sukkasten ensiaskeleita. Pitkäksi tämä ei tällä erää vielä venähdä mutta muutama kuva ja lause siitä mikä projekti on ensimmäisenä toteutettavaksi mielessä. Alla kuvia joissa materiaalit metsässä ja retkeilyapurikoira Hymy siellä ympärillä kieriskelemässä ja vilkuttelemassa. Tämä postaus tulee (ja muutamat seuraavatkin) hieman jälkijunassa sillä kesä on mennyt muuttokuormaa kasatessa ja sitten purkaessa, joten aikaa kaikelle muulle on jäänyt tosi vähän. Mutta eiköhän tämä tästä nyt ala pikkuhiljaa hahmottua! 🙂

Kuvissa näkyvät materiaalit ovat ensi-ideoita, mallailua ja inspiraation hakua. Yleensä lähden liikkeelle jostain linnusta tai muusta metsän asukista ja niin myös tällä kertaa. Laji jonka pohjalta olen lähtenyt miettimään ensimmäisiä sukkasia on niinkin tuntematon lintu kuin talitiainen 🙂 Olen siitä tehnyt aiemmin myös kirjoneulevaatteen ja pipon ja nyt kokeilen aihetta villasukkiin. Jonkin verran neulon kotona mutta pyrin mahdollisuuksien mukaan ja mahdollisimman suuren osan neuletyöskentelystä toteuttamaan ulkona luonnossa, erilaisissa maastoissa.

Lankoja metsässä.

Rasavilli Hymy!

Parus major – talitiainen