Kun Hymy oli jokseenkin kotiutunut uuteen ympäristöönsä päätimme lähteä maastoon tutkimaan kesää. Olihan hän tietenkin jo lapsuuden kodissaan peuhannut sisarustensa kanssa lähimetsissä mutta nyt suuntasimme omille lapsuuden seuduilleni. Tarkoituksena oli myös opetella matkustelemaan erilaisissa julkisissa kulkupeleissä, tällä kertaa ratikalla ja kauko- sekä paikallisbussilla. Hymy oli mallimatkustaja ja nukkui koko matkan. Olin etukäteen jännittänyt hieman josko hänelle iskisi matkapahoinvointi mutta pelko ei onneksi käynyt toteen.

Ollaan retkellä.

Luu katoaa parempiin suihin!

Sitten Hymy ihailee maisemia.

Metsään päästyämme selvisi äkkiä että kessunpentu, joka muistuttaa pientä harmaata hattaraa, on oiva kiipeilykohde muurahaisille. Hymy sinkoili polulla sinne tänne eikä oikein saanut rauhaa missään. Välillä satuimme onneksi sellaisiin kohtiin ettei muurahaisia juurikaan näkynyt. Olin ottanut riippumaton mukaan sillä ajatuksella että koitettaisiin hengailla siinä yhdessä, jotta Hymy oppisi olemaan siinäkin. Täysin mahdotonta, Hymystä ei selkeästi ole sukeutumassa riippumattoilijaa 😀 No, ei se mitään, yritinpä kumminkin!

Metsämaitikka – Melampyrum sylvaticum.

Maitohorsma – Chamaenerion angustifolium.

Kissankello – Campanula rotundifolia.

Evästauolla Hymy sai ruoka-annoksensa lisäksi luun, joka hävisi parempiin suihin alta aika yksikön. Hän myös ihasteli kaikessa rauhassa ympäröivää metsää kalliolta kunnes lähdimme tutkailemaan erilaisia kasveja polun varrelta. Löytyi näitä tavallisia: maitohorsma, metsämaitikka ja kissankello. Ei paha ollenkaan, kauniita kukkia kaikki! Sää oli tällä kertaa melkoisen pilvinen, vaikkakin sopivan lämmin. Kun päästiin kotiin Hymy simahti samantien sohvan viereen nukkumaan. Olihan päivä ollut reilun 2 kk:n ikäiselle pitkä ja tapahtumarikas.